Huomenna sitten mennään taas. On pakattu ja haettu viimeisetkin asiat mukaan, saa nähdä mahtuuko kaikki autoon kun tuota roinaa on pyörästä alkaen... Äiti pakkaa.

Taas oli lusmupäivä. Luin kirjoja (heikosti) ja olin vaan, käytiin mummolassa ja siinä se, kello on taas 23. Saattaa mennä elämä hukkaan, syytän lukiota. Koiria en treenannut ja mummolassa käytiin vain lyhyt remmilenkki, lahtelaisten koirien luoksetuloihin ei voi luottaa ja siihen aikaan niitä oli ihan liikaa lauantaikävelyillään.

Sitä katselee elämäänsä ja kotiaan ihan eri tavalla kun ei asu kotona enää. Pienet asiat alkaa merkitä ja ne huomaa. Miten paljon onkaan ihmisillä perinteitä, tapoja ja traditioita - huomaamatta. Koirille oranssi vesikuppi tietystä kaapista mummolassa, sama lelukassi ja lelut esille, Princess-teetä, karkkia mariskoolissa, voita samalla lautasella. Äiti näytti Lotta 3v. piirrustuksia, abstraktia taidetta. Mummo oli löytänyt isovanhemmille lahjaksi piirtämäni tarinakirjan. Kaikki lellivät ja ostavat ja tekevät mitä ikinä tahdon kun tulen kotiin, saan mukaan ihan liikaa asioita, kaikki tehdään valmiiksi. Se on vaikeaa olla ja suhtautua oikein, kiittää kerta toisensa jälkeen kun ei osaa sanoa ihmisille kuinka paljon välittää heistä ja siitä että välitetään. Katsoo harmaantuvia ja hassuuntuvia isovanhempiaan eri tavalla.