Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Turussa kisaamassa kahden startin verran, kolmaskin piti mennä jos oltaisiin noustu kakkosiin, mutta eihän me toista hyppärinollaa ykkösistä tarvittu.

Rata oli perus mujunen. Helppoahelppoahelppoa, mutta ei sentään mikään M-kirjaimen muotoinen pelkästään. Kontakteja keinu ja A, keppikulma avoin mutta helppo. Ja me osataan kusauttaa tämäkin...
Alkusuora meni ok, kovin pienestä renkaasta K meni hyvin läpi, A:n kontakti oli hidas, muurin jälkeen putkeen lähettymisessä kysyi. Olin koiran tullessa putkesta jotenkin hukassa, käskytin kyllä hypyn mutta keinun käsky tuli pihahduksena ja valovuosia myöhässä -> koira juoksi ohi. Uusintakerralla ei mennyt tarpeeksi pitkälle ja pinnallekin piti käskyttää kahdesti. Tästä eteenpäin homma oli ok kepeille saakka. K meni hyvin sisään ja pujotteli tasaisesti, mutta edessä oleva putki veti viimeisestä välistä ohitse. Tässä sitten jankattiin tovi, lopulta en jaksanut odotuttaa seuraavaa kisaajaa pidempään, joten otin vain viimeisen välin (EI NÄIN, olisi pitänyt lähteä raakasti radalta jos koira ei kerran mene keppejä loppuun, niin ei se saa mennä muutakaan estettä) ja jatkoin rataa puolihuolimattomasti. Suorasta putkesta julmettu kaarros, jonka takia ohi hypystä, viimeiseen putkeen kääntyminen oli sentään hyvä.
Lopputulo 20 ratavirhepistettä. Söi naista niin vietävästi, en osannut taas suhtautua yhtään epäonnistumiseen. Minkäs sille tekee jos ei ole touchia hommaan eikä osaa koiraansa kouluttaa.

Toinen rata olikin sitten ylläripylläri sama toisinpäin. Alku meni hyvin, K lähettyi nätisti pimeään putkikulmaan. Minulle tuli kiire ehtiä valssaamaan ennen keppejä suoran putken jälkeen, mutta K haki hyvin. Nyt se sitten päätti lopettaa kepityksen kaksi väliä liian aikaisin, vaikka lämppäesteillä äiti oli houkutellut nenän edessä pallolla sen kepittäessä ja olin ilmaissut mielipiteeni kepeiltä karkaamiseen harvinaisen selvästi. No, uudestaan ja väärään väliin. Kolmannella yrittämällä meni kokonaan oikein, jippii... Tästä eteenpäin siedettävää, mutta hidasta. Keinulla taas useampi käsky pinnalle, vaikka normisti hakee itsenäisesti ilman käskyä, jos nyt opettaisi jotain... Minulta tippui into totaalisesti kun tiesin, että kotiinlähtö odottaa hyppärin jäädessä väliin, kun ei nousunollaa tullut. Huitaisin vaan putkeen, koira kääntyy ympäri. A ja koko loppurata löntystellen molemmilta.

Minkäänlaista fiilistä hommaan ei ollut missään vaiheessa ja sehän näkyi. Motivaatio nolla ihan vaihteeksi. Neljä ykkösen starttia käyty, saattais vituttaa. Joo, onhan meillä kaks nollaa ja jotkut tahkoaa ykkösissä monia kymmeniä startteja, mutta silti nakertaa kun ei noin ylihelpoilta radoilta ja vielä Mujusen tuomaroinnilla voi saada nollaa aikaiseksi. Paska mikä paska, ohjaaja (ja koira aina välillä).

lisäys klo 22
Illalla lähdin mummolaan vierailulle, täällä siis ollaan. Mino pääsi mukaan saamaan extrahuomiota, Kujeelle lepopäivä ei tee pahaa ja minulle ei tule kiusausta treenata seuraamista ilman kunnon pohjustusajattelua. Heti tultuamme lähdin tallaamaan jälkeä läheiselle niittynä kasvavalle pellolle.

Jälki
Mino
Paikka: heinä/multapelto Pituus: yli 130m kaavio: 2 kulmaa (oikea, vasen), serpentiiniä Namit: lihapullaa satunnaisesti yksittäin tai useammalla askeleella peräkkäin, lopussa iltaruoka eli broitsun siipi Muuta: kova tuuli, vaihteleva suunta jälken muodosta johtuen
M oli hutilointituulella. Lähetin jäljelle janamaisesti, M oli jo siinä oikaisemassa suoraan jäljelle aloituskohdan ohi. Vauhti oli ripeä, jarruttelin pahimpia liinalla, työskentely ei häiriintynyt. M oli todella aktiivinen ja hyvällä draivilla menossa, vähän liiankin - unohti keskittyä. Tuuli heitteli jälkeä, välillä M harhautui muutaman kymmenen senttiä ohi jäljen, mutta kun haju heikkeni, palasi takaisin oma-aloiltteisesti. Näitä tuli alkuun enemmän, en tiedä vaikuttiko tuuli loppuun paremmalla tavalla vai tajusiko M ettei heikosta hajusta löydy nameja. Lyhessä heinässä/osittain mullassa jäljet eivät näkyneet kovin hyvin ja annoin liinaa enemmän kuin ennen (lähes 2m), joten hukkasimme jäljen kerran. Vieressä oltiin kuljettu tuulen takia, eikä ensimmäistä kulmaa löydetty, vaan M otti jäljen uudelleen ylös (oli siis hukassaolon ajankin tehnyt hommia kovasti, etten ollut epäillyt hukkaamista) kulman jälkeen. Noh, toinen kulma meni hyvin ja tuulen käyttö unohtui, M meni hyvin maavainulla ja vauhti rauhoittui hieman. Tein liikaa usean askeleen namisarjoja -> tyhjät osuudet kiritti kovempaa. Pitää siis laittaa enemmän yksittäisiä tai vain pari namia peräkkäin tyhjien väliin ja hyvin satunnaisesti. Askeltarkkaa jäljestystä ei tänään nähty kuin muutaman askeleen pätkissä, enkä uskaltanut puuttua kun en tiennyt missä askeleet tarkalleen olivat.

Pihalla treenattiin tokoa.
Mino
seuraaminen: Tiellä jäljeltä tullessa tein pari muutaman metrin seuraamisia. M oli oikeassa paikassa, vaikka pysähdyksissä istuikin hieman liian edessä. Napakkaa minomaista seuraamista. Pihassa tein askelsiirtymisiä: kaksi oikeaan, kaksi vasempaan, paikalla kääntymisiä oikea, vasen, tk (täyskäännös). Vasemmalle kääntyminen ja tk oikein tiiviitä ja nopeaa pepunkäyttöä, vähän liiankin yliampuvaa: M jää hieman vinoon perusasentoon hakiessaan niin kovasti peppua taaksepäin pienellä ympyrällä. Oikeaan käännöksissä aluksi hämillään, mutta kun muistin miten jalkojani siirtelen, alkoi Minokin toimia hyvin. Askeleet vasempaan oikein nättejä ja tiiviitä, siihen on löytynyt hyvä tekniikka. Oikeaan yritän asetella askel-viereen-askel-viereen -tekniikalla omat koipeni, mutta ei se aina tahdo toimia: M on hitusen hämillään eikä normitiiviisti. Kokeilin myös ristiaskelia, mutta ei ainakaan parantunut. Mingu paineistui isän virittämän grillitulen rätinästä ja paukkeesta (paukkuarka) -> temppujen tekeminen hidastui, mutta varsinainen seuraamistyöskentely ei kokenut vaikutusta muuta kuin vielä normaalia uhrimman ilmeen.
kaukokäskyt: Kotona olohuoneessa: muut vaihdot ok, seiso-maahan tahtoi vireen noustessa hieman liikuttaa etujalkoja ja istu-seiso vaihdossa ei aina käyttänyt etujalkoja vaan toinen takajalka haki tasapainoa takaa. Mummolassa pihalla ensin varsinaisessa koulutushetkessä edelleen seiso-maahan meinasi etujalat valua, ei se niitä varsinaisesti liikuta, vaan kun putoaa maahan niin nopeasti niin jalat humahtavat siinä mukana. Grillinakeilla :D myöhemmin tehtäessä liikutti etujalkojaan vain kerran samaisessa vaihdossa, istu-seiso ja seiso-istu oikein nätit ja nopeat!