Ja juuri kun menin eilen tännekin selittämään kuinka tästä lähin nousen aina heti kun kello soi... No, könötin sitten puoli tuntia extraa, mutta tulipahan todettua että ehtii siltikin. :p
Jounin kanssa kevyttä käytäntöä, ensin mentiin pellolle tekemään jälki ja niiden vanhentuessa Jouni selitti esineiden ilmaisun opetusta, pitää sekin aloittaa!
Jälki oli n. 200 askelta pitkä serpentiini yli nilkkoihin ulottuvalla heinäpellolla, nameja satunnaisesti, lopussa ruoka. K lähti innokkaasti, mutta jo parin metrin jälkeen hukkasimme jäljen. Katsoin että jälki menee tuossa ja koira tuossa, mutta loppujen lopuksi kai kumpikaan ei ollut oikea. Sekoiltiin sitten ympäri peltoa, lopulta käskin koiran odottamaan ja yritin etsiä rasiaa. En löytänyt, joten luovutin ja lähdin kävelemään autolle koira vapaana juosten. Kuje kuitenkin nosti jäljen ylös yhtäkkiä, kehuin ja seurattiin sitä alle 10m. Huomasin edessä olevan rasian, K sattui juuri mussuttamaan huonosti edellisen namin ja nosti päätään, mutta saipahan paineettoman jäljestyksen perään ruuan pellosta. Voi huhhuh mitä jäljestystä, lähes kaikki muutkin eksyivät jäljiltään ja jättivät kesken.

Käväistiin kahvilla/jäätelöllä ja mentiin sitten vanhalle koululle ottamaan sisähakua. Käytössä oli koko alakerta. Menin parin huoneen päähän ovesta pimeään vessaan tms, jäin ovensuuhun. Kuje lähti innokkaasti hakemaan, käytti hyvin nenäänsä ja tarkisteli paikkoja tarkasti. Oven luona norkoilleet muut oppilaat eivät sitä kiinnostaneet yhtään, vaan se keskittyi etsimiseen. K kävi pari kertaa siinä pienessä huoneessa missä olin piilossa, nuuski tarkasti vaikeatkin paikat mutta ei minua, joten pysyttelin hiljaa. Toisen käynnin jälkeen se pyörähti ulkopuolella ja palasi samantien suoraan luokseni.
Loppuaika palloiltiin vapaasti rakennuksessa, piilottelin lelua erilaisiin paikkoihin. Kuje etsi hienosti, yhdellä kertaa vire laski hieman kun etsiminen kesti kauan ja piilo oli vaikea (koiran piti kiertää kaukaa päästäkseen lelun luo, jonka kyllä haistoi aiemmin esteen toiselta puolelta). Jouni selitti noudon opetusta, jonka aikana Kuje nukkui silmät ummessa kyljellään lattialla.

Iltapäivällä oli tasontarkastukset, valitsin meille avoimen luokan tason. Ennen suoritusta leikitin Kujetta kapulalla ja yritin saada sen tuomaan ensimmäisellä kertaa, mutta ei. Painetta ei ollut, mutta koira ei vaan lähtenyt ensimmäisellä kuin vain viimeisen kerran.
Seuraaminen oli minusta melko ok, liikaa poikistusta ja törmäilyä minuun ja käännökset huonot. Teen kuulemma kummallisen liikkeen olkapäälläni liikkeellelähdössä... Käännöksissä kävelen ympyrän, ei hyvä.
Liikkeestä maahanmenossa K meni nopeasti maahan, mutta jäi vinoon seuraamisen poikituksen takia. Istumaannousussa taas ohjaajalta pieniä vartaloapuja.
Luoksetulo melko ok, minusta olisi voinut pysähtyä vieläkin paremmin vaikka Pipa ei mitään huomauttanutkaan. Tuli hieman vinoon perusasentoon.
Liikkeestä seisominen oli minusta hyvä, mutta Kuje kuulemma joutuu loikkaamaan pysähtyessään pois jalkani edestä poikittamasta -> lasketaan askeleiksi, vaikka oikeasti pysähtyy seinään.
Nouto meni miten odotettiinkin, eli vasta toisella suullisella käskyllä + käsimerkillä haki. Perusasento ok, mutta mälläsi suussaan.
Kaukokäskyt muuten hyvät, mutta ensimmäinen istuminen jäi vähän vajaaksi.
Hyppy meni yllättävän hyvin! Ainoana virheenä taas minun vartaloapuni.
Arvosanat olivat 8-9, paitsi nouto oli huonompi. Ihan tyytyväinen olen Kujeen kestävyyteen, koska liikkeiden välillä en palkannut kuin kehumalla.
Paikallamakuu n. 3min, koirat lähekkäin, Kuje jälleen Elmon vieressä. Makoilin hyppyesteen takana piilossa, kätevää olla pieni :D Kuje oli kiltisti, päätään käänteli mutta muuten ok.

Tasonjen jälkeen hinkkasin noutoa ja seuraamista. Sain kuin sainkin Kujeen ensimmäisellä käskyllä noutamaan, jee! Seuraamista taas ihan liikaa... Se on nyt todella huonoa; koira poikittaa ja edistää, mutta ei ole tiiviisti kuten haluaisin. Ja työskentely vaihtelee paljon. Työstetään, mutta nyt voisi pieni tauko seuraamisesta olla hyväksi. Tosin huomenna sitä tehdään Pipan tunneilla varmasti.