Niin se viikko taas meni. Elo molempien koirien kanssa täällä on sen verran mukavaa, että siihen voisi tottua, mutta eihän se ole mahdollista. Säät ovat hellineet meitä, joka päivä on paistanut aurinko, ollut vähintään nollassa ja tuullut kohtuullisesti. Siispä ollaan lenkkeilty ahkerasti sekä viikolla että nyt viikonloppuna kipitettiin molempina aamuina 2h lenkki. Minokin on ollut vauhdikas vaikka Kuje on kiusannut. :)

Tiistaina käytiin hallilla käytännöntunnilla olemassa koulutettavina kakkosten tokokoulutusohjaajakurssilla. Päätin pohdinnan jälkeen ottaa Kujeen mukaan, sen toimintakyky ainakin riittää ihmispaljoudessa ja syynin alla. Kuje makasi kyllä kiltisti kyljellään odottelujen ajan, mutta jostain syystä sillä keitti yli -> piippasi lähes koko ajan. Lopulta kun päästiin tekemään seisomista K toimi hyvin, tuli hienoja pysäytyksiä vaikka oma naksukäteni teki välillä miten sattui... Heti perään jatkettiin paikallaoloryhmään. Kuje ei mennyt maahan kertaakaan normaalivauhtia sivullani, en tiedä miksi. Tehtiin ensin rivissä sivulla makaamista kun jokainen vuorollaan pujotteli koiraa seurauttaen rivistön läpi. Kujeelta maassaolo sujui hyvin, mutta seuraamisen tiesin olevan kamalaa, ei sen takia että koirat häiritsevät vaan muutenkin. Kuje tuntui kiehumisesta huolimatta todella lötköltä. Toisessa treenissä häiriökoira meni ohjaajan ja koiran välistä ohjaajan ollessa tolpan takana piilossa. Klla ei ongelmia. Lopuksi otin seuraamista sekä kontaktikävelynä että käskyn kanssa, oli ok.

Keskiviikkona oli Jounia, mentiin ampumaradalle ottamaan hakua. Piilouduttiin rakennuksiin apuohjaajan pitäessä koiraa. Kuje hetsaantui hyvin ja etsi vauhdikkaasti - mutta ei keskittynyt. Se kaahotti päättömästi ympäriinsä, lopulta aivan eri suunnassa kuin olin piilossa. Nenäänsä se ei siis käyttänyt pätkääkään. Kysyin Jounilta neuvoa, sanoi että treeniä vaan niin koira oppii että päämääräänsä pääsee nopeammin kun haistelee ja keskittyy. Noh, treenikelejä odotellessa ja paikkoja etsiskellessä...

Muuten treenasin viikolla lähes joka päivä jotain.

Minon kanssa pysähdyksiä (istu, maahan, seiso), jotka menivät oikein hyvin. Myös ruutu on sujunut mukavasti, keksin käskyn "go". Seuraamista ja tunnaria otin keskiviikkona, kumpikaan ei ottanut onnistuakseen: seuraaminen heittelehti sivusuuntaan ja edestakaisin, tunnarissa M kuumeni ja nosteli muutaman onnistuneen toiston jälkeen vääriä. Tunnari kovalla lumella ei nyt sinänsäkään ole hyvä idea, pitää etsiä puska tms. mihin piiloitella, nyt niitä jo onneksi on - pitää vaan keitellä kapulat. Perjantaina tehtiin metsässä tumpunpiilotusta, M etsi hyvin ja tarkasti nenällään. Lopuksi Marjo vei sekä oman tumppunsa että minun tumppuni metsään, M kulki Marjon tumpun ohi mutta haki oman, hienoa!

Kujeen kanssa ollaan tehty pysähtymisiä ja seuraamista, sekä tumpunpiilotusta käytännöntuntien lisäksi. Pysähtymiset ok, erottelu vaan on vaikeaa, mutta siitä voi syyttää minun naksukättänikin, en ole hereillä -> palkaa joskus vahingossa vääristä asennoista. Seuraaminen meni hyvin keskiviikona kentällä, vaikka häiriöinä olivat muutamat kakkoset koirineen sekä hankala alusta. Vire pysyi koko pitkän treenin ajan ja minä onnistuin palkkaamaan vaihtelevasti. Käännökset olivat hyviä ja seuraaminen oli samanlaista sekä käskyn kanssa että kontaktikävelynä. Pitäisi vaan saada irsensä kuriin ja tehdä seuraamista lyhyempiä treenejä (useimmiten hinkkaan seuraamista n.10min). Tumpunetsintä sujui hyvin, lukuunottamatta Marjon piilottamaa tumppua: K haki turhan laajan alueen. Esineruutukoiraa ;)

Koulussa on pitänyt kiirettä, koeviikon lukusuunnitelman olen tehnyt ja kiirettä pitää... Tänäänkin pitäisi lukea 2 kappaletta sekä enkkua että ruotsia + historiaa. Ja prosessikirjoitelma sekä ruotsin aine. Siivouspäivä olisi myöskin tänään. Noh, ei ole lukiota enää kauaa - mutta sitten odottaa rotuesitelmät tekijää.

Ensi viikonloppuna kotiin, möllikisoihinkin päästään. Nauttikaa kevätpäivistä, takatalvea peläten!